sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Proteiinipannukakut

Nyt alkaa olemaan salitauko taputeltu, olkapäätä kuulostellessa vaikuttaa jo paljon paremmalta. Huomenna korttia lataamaan! Sen kunniaksi pyöräytin tuossa aamupalaksi tavallisten jenkkipannareiden fitimmät serkut, prodepannarit. Ja totuushan on se, ettei nää oo koskaan onnistunut mun hyppysissä. Mutta tänään ne onnistu. Liekö syy sauvasekoittimessa, jonka sijaan olen tähän asti vatkaillut menemään käsivoimin? Tiedä häntä! Suosittelen joka tapauksessa käyttämään näitä tehdessä kyseistä kapistusta. Tai tehosekoitinta. Varmasti myös sähkövatkain käy paremman puutteessa (juttu olis saada se banaani ihan smuutiks nimittäin) _IMG_8762

Reseptiikkaa olis tässä:

1 Kananmuna
2dl Maitoa
1dl Jauhoja
1 mittalusikka proteiinijauhetta (itse käytin FASTin suklaa)
1 banaani
1tl Leivinjauhe
(Laitoin ½tl vaniljasokeria. Ei pakko)
Ripaus suolaa

Vatkaa kananmunan rakenne rikki. Lisää sekaan maito. Sen jälkeen loput ainekset. Blendaile tasaiseksi. Anna tekeytyä jääkaapissa mielellään min. ½h. Jos aika on tiukilla, niin edes 15min. Paista pannulla voissa tai öljyssä n. 30sek per puoli. Tai kunnes pinta on rapsakka. Näillä mitoilla tulee kymmenisen pientä pannaria. Jos ei napa vedä niin montaa, ei hätää! Taikina säilyy jääkaapissa pari päivää. Nauti haluamasi lisukkeiden kanssa. Ah ihanaan brunssiversioon tietysti läjä tuoreita marjoja ja hunajaa! Ja tän kaveriksi tietysti kahvi ;) Tai joku hyvä erikoiskahvi.

Siitä tuli nääs mieleen, että mun kahvimasiina alko vähän sekoilemaan tuossa taannoin. Sekoilua jatkui. Ajattelin että se käy läpi jonkinlaista identiteettikriisiä kun ei kahvinkeitto enään ottanut sujuakseen. Niin jouduimme ihannoimamme itse pavut jauhavan kapistuksen viemään korjaajan pakeille. No sinne tielle se jäi. Ei noita kuulemma korjata. Rahat saa takasin tai korvaavaa tuotetta tilalle. Kivi sydämellä kaverin kohtalosta suunnistimme siis kahvinkeittimien rivistölle. Ja niin, kyllä siinä nopeasti piristyi. Saatiin nimittäin samaan hintaan änkättyä sekä kahvinkeitin (hieno teräksinen, itse puhdistuva ja ajastimella toimiva! vaan ei papuja jauhava) sekä dolce gusto! Ja viisi pakettia kapseleita. Sellaiset siis saateltiin kotiin. Täältä tullaan, aamulatet ja cappuccinot! Tänään tosin nautin aivan tavallista kahvia, pitihän tuotakin testata. Kyllä se ihan kahvilta maistui. En kylläkään aijo luopua kahvipapu hifistelystä kun olen nyt vauhtiin päässyt, vaan seuraavaksi täytyy käydä ostamassa kahvimylly.

_IMG_8764

Aurinkoista sunnuntaita tyypit!

lauantai 4. maaliskuuta 2017

Koiraa harkitsevalle

Tuli tässä karvaisia kämpännurkkia siivoillessa mieleen ajatuksia koiran omistajuudesta ihan näin yleisessä mittakaavassa. Itse halusin koiran pikkutylleröstä saakka. Mummilla oli saksanpaimenkoira, mutta olin silloin tosi pieni. Myöhemmin meillä oli välillä hoidossa sekarotuinen pystykorva nimeltä Roki. Se oli fiksu tyyppi se. Osasi koko liudan temppuja. Teini-ikäisenä muutin sijaisperheeseen jossa oli kaksi koiraa, bokseri ja tanskandoggi. Ajattelin aina, että heti kun ikioma luukku kutsuu, on koirakaveri hommattava. Omaksikin yllätykseksi meni kuitenkin useampi vuosi, ennenkuin tuli edellämainittu sitten kiikutettua kotiin. Tarkemmin vuoden 2016 alkumetreillä. Ja nyt niihin havaintoihin ikiomasta koirasta

_IMG_4544

Mietit ehkä koiran hommaamista, jos olet tätä eksynyt lukemaan. Hyvä! Hauskoja eläimiä ne on. Koiran kanssa saa tuttavia. Se saa sut nousemaan sohvalta. Jos olit jo valmiiksi sohvalta nousevaa tyyppiä, nyt joku tekee sen sun kanssa. Koirat tykkää, ainakin useimmat, nukkua sun kainalossa. Se on tosi rauhottava tunne. Edes päikkäreillä, vaikka koira ei yöunille olisikaan tervetullut vällyjenväliin. Koiran voi yhdistää moniin harrastuksiin. Oikeastaan kaikki ulkona tehtävä mihin koira on tervetullut mukaan roikkumaan. Jos itse olet yksi niistä enkeleistä, jotka käy jututtamassa esimerkiksi yksinäisiä vanhuksia, kouluta koirastasi terapiakoira! Vanhukset ilahtuu tuplasti enemmän. Tai lapset. Tai ihan ketkä vaan. Sitten on erikseen kaikki koirille suunnatut jutut. Jäljestys, agility, toko, koiratanssi, näyttelyt. Nämä tuli ekana mieleen, muutakin löytyy.

_IMG_3908

_IMG_4070
Koiran pitäminen tietysti maksaa. Ensin koiran osto, joka jää kyllä melko pieneksi kulueräksi verraten kaikkeen muuhun mitä pitää hankkia, varsinkin isomman koiran kanssa. Varusteet ja lelut maksavat peräti hurjia summia, varsinkin jos koira on tuhoavaa sorttia ja lelut ovat lähinnä kertakäyttöisiä. Valjaat maksaa suunnilleen 20e ylöspäin, sellaiset paremmat, taas kerran isolle koiralle, 50e ylöspäin. Nämäkin on pikkurahoja kun päästään eläinlääkäri- ja ruokintakustannuksiin. Perusrokotusten ynnämuiden tarkistusten lisäksi on näitä muuttujia. Stepalle iski esimerkiksi kesähelteillä korvatulehdus, joka sopivasti sunnuntaiksi äityi niin pahaksi, että piti lähteä päivystykseen. Saatiin pintapuolisten tutkimusten ja pienen nesteytyksen jälkeen korvatipat käteen ja oven osoitus. Tämä lysti maksoi vajaa 500e.
_IMG_7587

_IMG_8153

_IMG_4087
Rotua kannattaa miettiä jonkunverran. Vaikka husky tai joku koirasusi olisi kuinka upea ilmestys, niin sitä ei välttämättä kannata ottaa kerrostaloyksiöön. Asunnon koko ei tosin ole ratkaiseva tekijä, kunhan pitää huolen, että koira saa liikuntaa ja aktivointia sen ulkopuolella tarpeeksi. Mutta ymmärrätte pointin. Koiria on jalostettu joka sorttia, ja moneen elämäntyyliin löytyy ideaali. Toki itsestäänselvyys on, että jos suurin osa ajasta kuluu poissa kotoa, tai ennemminkin paikoissa, johon tämä sun elämänkumppani ei ole tervetullut, ja kotona käytäis vaan pissattamassa kaveri korttelin ympäri, ei saa koiraa ottaa. Se vaatii paljon seuraa ja jonkinverran uhrauksia. Summasummarum, jos olet miettinyt koiraa jo pidempään, ja tiedät nää asiat jo, käy heti tuumasta toimeen. Jos ajatus koiranhommaamisesta on vasta hiipinyt sun päähän, muista mun sanat. Googlaile lisää. Mieti. Prosessoi. Toimi sitten. Onnea matkaan!

maanantai 30. tammikuuta 2017

Elämää olkapäävammaisena + lounasvinkki

Mulla on niin tylsää. Olen viimeaikoina leikitellyt ajatuksella työttömän elämään ryhtymisestä, mutta tänään koin heräämisen. En ole poistunut rastilasta sitten perjantain, ja rentoutuneen viikonloppufiiliksen tilalle on vyörynyt ahdistus, lähinnä ulkomaailmaa kohtaan. Ahdistaa ajatus kotoa lähdöstä, ahdistaa ajatus kotiinjäämisestä. Yritin nukkua päikkärit päänsärkyyn, mutta ei onnistu tän riivaavan olkakivun kanssa. Mulla tosiaan välillä (lue: lähes aina) kipuilee olkapäät salilla pelleilyn ja tarjoilijantyön yhdistämisen tuloksena. Kiertäjäkalvosinoireyhtymä. Sellaisen vanhustenvaivan olen päästänyt elämääni. Ahkerasta kuntouttamisesta ja kaiken varomisesta huolimatta kipu onnistuu toisinaan viemään yöunet ja tekee esimerkiksi kyynärpään kyljestä irrottamisen aika hankalaksi. Ja kun kyynärpää on käytännössä liimattuna kylkeen, on aika hankala tehdä monia juttuja. Töissä esimerkiksi olisin tänään varmasti enemmän jaloissa. Joten saikkua on tänään ja huomenna, katsotaan miltä keskiviikko näyttää.
Niin jokatapauksessa, en voi edes nukkua tylsyyttäni. Joten päätin lohtusyödä. Koska palkkapäivä on vasta huomenna, kyhäsin kokoon munakkaan herkuista, joita kaapista valmiiksi löytyi. Ja johan oli kulinaarinen sekamelska!

IMG_8519_

KINKKU-AURAJUUSTOMUNAKAS

3 kananmunaa
Kourallinen pakastevihanneksia
(tai mitä vaan vihanneksia)
½ tomaatti
Muutama siivu jotain leikkelettä 
Maun mukaan aurajuustoa (eli paljon)
Ripaus pippuria

Riko paistinpannulle 2 kananmunaa. Hetken kypsentämisen jälkeen lado päälle täytteet (tietysti tomaatti, leikkele ja aurajuusto pilkottuna) ja riko päälle viimeinen kananmuna. Mausta pippurilla. Paista hetki, jonka jälkeen taita munakkaan toinen puoli päälle, kuten kuvassa. Kypsennä vielä tovi, ja sen jälkeen mättämään!

Kuulemiin!

sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Shhh i´m busy doing sunday

► Susanne Sundfør - THE BROTHEL

Tää sunnuntai kului lähinnä koneella istuen ja persettä puuduttaen. Ihan validi ratkaisu tällä säällä, taas. Haluun vaan muuttaa johonkin lämpimään. Tai lähteä ees pikku reissulle. Ja sitten oon ollut aika paljon sängyssä peiton alla katselemassa lempparisarjaa.
Tällä hetkellä olen harmissani kun en kertakaikkiaan löydä mun kalenteria. Juuri kun opettelin käyttämään sitä. Se on lähtenyt nauttimaan elämästä. Pariin viikkoon ei oo täällä näyttäytynyt. Mulla on sitä ikävä, vaikka ensin ajattelin sen kuitenkin unohtuvan lipaston laatikkoon. Mutta ei. Me kasvettiin yhteen. Mutta nyt se on poissa.
IMG_8437_

Mun varpaat siinä hengailemassa. En tykkää niistä yhtään, enkä mun leveistä ja pulleista jalkaosuuksista muutenkaan. Mutta niin ne vaan mukana roikkuu joten sama kai se. Saatiin joku viikko takaperin sellanen futon- patja kierrätysryhmästä hintaan viinipullo, ja se on joo ihan mukava! Rasmus on kaiketi siitä saanut vähän enemmän irti, itse kun nukkuisin hyvin ihan vaikka vaan noilla eurolavoilla. Mutta Rasmuksella oli selkävaivaa ja sen sellaista jotain meidän vanhan sängyn kanssa. Mutta niin, tosiaan käytiin viereiseltä työmaalta noita eurolavoja sitten tiedustelemassa, ja saatiin ottaa niin monta kun tarvittiin. Neljä siis. Niitä vähän puhdistelin ja hioin, ja saatiin budjettisänky kasaan. Rahapussi ei kärsinyt senttiäkään, vaikka vähän urheilusta kävi lavojen ja patjan kantelu. Patjan kanteluun en osallistunut, lavojen kyllä.


IMG_8432_

Voi mua hassua, ajattelin ryypiskellä energisoivaa limevettä tuossa ollessa. Ihan hyvää oli. Mutta ei se niin toimi. Tämän kuvan ottamisen jälkeen meni kaksi kahvikuppia vielä.

IMG_8424_

IMG_8470_

Melkein kaikki, ainakin naissukupuolen edustajat, varmasti painivat tasaisin väliajoin, tai edes kerran elämässään, asian kanssa, jota otsatukaksi on kuultu kutsuttavan. Kaikki alkaa siitä, kun huomaa kiinnittävänsä noihin silmillä roikkuviin ja otsilla rasvoittuviin tupsuihin enemmän huomiota. Niistä rupeaa tykkäämään. Tai siis, eihän niitä vastaan ole koskaan mitään ollut (paitsi silloin kun viimeksi kävi tämän läpi ja halusi nopeasti vaan kasvattaa hiukset takaisin entiselleen impulssin tapahduttua) mutta nyt ne näyttävät kaikilla kovin viehkeiltä! Tämä päivistä jopa kuukausiin kestävä tila eskaloituu siihen, että tylsän, kotona vietetyn päivän päätteeksi huomaan katsovasi how to- tutoriaaleja youtubesta, ja otat pian sakset täriseviin käsiisi. Ja niin sulla on sitten otsis. Jotkut tykkää siitä. Joitain se kaduttaa heti. Joitain vasta viikon päästä. Ja joitain se ei kaduta.
Mä leikkasin siis tänään itselleni otsiksen. Ja toistaiseksi tykkään siitä kovasti. Nähtäväksi jää, minkä edellämainituista tunneskaaloista käyn läpi tulevina päivinä. En näytä tulosta nyt tässä, koska on pimeetä enkä halua tänne keltaisia ja epäesteettisiä kuvia. Moikka!

Itsetehty salsa resepti

Mun täytyy jakaa tää salsaresepti kaikille, etenkin chilin ystäville. Kaupan purkkitavara on, kuten olettaa saattaa, aika pliisuja. Sekä ainakin mun mielestä tosi makeita! Oonkin nyt pari kertaa väsännyt itse salsakastikkeen. Ja tämä nyt ei ole mikään salaisia ainesosia sisältävä supersalsa, ihan perusresepti, pienellä twistillä!

IMG_8376_

SALSAKASTKE (N. 3 ANNOSTA)

2 isoa tomaattia
2-3 valkosipulinkynttä
N. 1/3 medium tai tulinen chili
1/2 punasipuli
1tl hunajaa
Loraus öljyä (oliivi, rypsi)
Puolikas lime tai 1/3 sitruunaa
Ripaus suolaa ja pippuria

Pilko tomaatti ja punasipuli mahdollisimman pieneksi palaksi veitsellä ja laita ne kulhoon. 
Ota valkosipuli ja chili, paloittele pienemmäksi ja murskaa morttelissa, valkosipulinpuristimella tai veitsellä. Jos omistat morttelin, siinä on kätevintä saada chili muussiksi! 
Lisää valkosipuli-chili mönjä kulhoon. Lisää sekaan loput ainekset ja sekoita hyvin. Anna mielellään tekeytyä jääkaapissa vähintään tunti, maut tulevat paremmin esiin. 

IMG_8412_

Tack hej!

lauantai 28. tammikuuta 2017

My day

Mun mielestä my day- kyhäelmiä on kiva lukea. Ja kävi ilmi että niitä on mukava myös tehdä! Siirtykäämme seuraamaan tätä 28.1, herran vuonna 2017, tapahtunutta lauantaita mun kakkuloiden läpi ikäänkuin.

8:30 Heräilen herätyskelloon. Painan torkkua, ei se niin tunnontarkkaa näin viikonloppuna ole, vaikka rytmistä yrittääkin pitää kiinni. Havahdun pitkältäkin tuntuneen ajan jälkeen mutta kappas, 2min kulunut. Ehkä ihan ei aidosti enää väsytä. Odottelen kuitenkin jos Rasmus rupeis näyttämään elonmerkkejä.

9:00 Vielä ei olla ihan ylös päästy. Köllimistä ja musiikkia.

9:20 Nyt kahvit keittymään, Rasmus vie Stepan. Ihanaa, ei tarvii vielä vaivautua pukemaan. Rasmus alottaa viikolla melkein joka päivä vajaa tunnin mun jälkeen koulun, niin sillon Stepan aamulenksuilut jää sille. Siks mä oon yleensä viikonloppuvastuussa.


IMG_8277_

9:30 Voishan toki mennä takas peiton alle kattelee netflixiä tän kahvin kanssa. Oon ruvennu kattomaan uutta sarjaa, apartment 23. Ja en kyllä ois uskonut että se on niinkin hauska! 

Läikytin tietysti kahvit sänkyyn. 

IMG_8291_

10:45 Rasmus tekee töihinlähtöä. Ja nyt pitäis ruveta siihen kuuluisaan siivoiluun! Mun siskot on tulossa myöhemmin meille saunomaan ja tekemään tacoja. 

11:30 No se ei ollut järin reipasta siivoilua. Ihmekös tuo, en oo vielä syönyt oikeeta aamupalaa, tässähän loppuu virta! Aamiaisen virkaa toimittaa karjalanpiirakat. 

IMG_8319_
Osa mun kulutetuimmista tuotteista

11:45 Pitäis jo ruveta tositoimiin tän huushollin ehostamisen suhteen. Mutta toisaalta parempi meikata nyt, kun on vielä valosaa ulkona... Tiedättehän, petollisen lyhyet talvipäivät!

Youtuben vois polttaa poroksi. Sieltä on lähtenyt se "soitetuimmat kappaleet" osio tai joku vastaava se oli nimeltään. Se joka tapauksessa pyöritti valitun artistin biisejä ilman, että tartti koko ajan valkata uutta. Vaan ei enää! Täytyy kyllä hommata se spotify nyt vaan.

Voikohan kulmat ikäänkuin vahata ilmastointiteipillä? (edit: ei toiminut.)

12:50 Saanko kysyä miten onnistuin meikkaamaan yli tunnin..? En edes tehnyt pohjaa!

Collage__

Niin se naama ottaa ja muuttuu meikillä! Huulet/URBAN DECAY, kulmat/NYX, luomet/URBAN DECAY

13:20 Pitää kyllä keittää lisää kahvia. Mun yhen kupillisen politiikalla saa heittää vesilintua, nyt on viikonloppu! Alan samalla väsäämään salsaa että se ehtii maustua rauhassa illaksi.

IMG_8370_

TuoTuo löys rakkauden tästä mun neuleesta. Leivottuaan sen valmiiksi, nukkui siinä päällä, keskellä lattiaa, seuraavat pari tuntia.

14:00 Done and done! Niin salsan kuin siivoamisen suhteen. Sitten Stepan kanssa käppäilemään, pitäis ehtiä just sopivasti ennenkun Sini, meistä vanhin, on perillä.

14:30 Toi sää on aivan syöpänen. Varsinainen vitsi ollakseen tammikuu. Jokatapauksessa, Sini tuli nyt. Ruvetaan kuluttamaan aikaa sisustusjutuista jauhamalla ja Sini näyttää kalusteita joita on hommannut sekä haluaa sen ja miehensä tulevaan kotiin. Ne osti asunnon! Oikeesti aikuisia.

Collage_

15:45 Sitten pitää kirjotella kauppalappu. Mitäs niihin tacoihin nyt halutaan. Lihasta ei pääse ikinä oikeen yhteisymmärrykseen, päätetään ostaa sekä jauheliha että kana. Ja salaatti, kurkku, tomaatti... Creme fraiche... Aijon tehdä salsan lisäksi myös letut ite. Oikeesti tosi helppoa ja nopeetakin, vaikkei uskois!

16:30 Kauppa hoidettu ja toinenkin sisko, Iina aka keskimmäinen on myös päässyt laadukkaaseen seuraamme. Sit vaan kokkaamaan! 

IMG_8408_

18:00 No nyt on saatu tacot tuhottua, ja kuin hyvää olikin! Sini teki vielä guacamolen ite, mulla sattu olemaan just eikä melkein kypsiä avokadoja. Se ei muuten niitten otusten kohdalla ole itsestäänselvyys! Niiden elinkaari hedelmäkorissa on tämä: raaaaaaakaaaaaaaaaakypsämätä. Ehtis vielä ennen saunaa katsoa vaikka jonkun leffan. Siihen rooliin valikoituu How to be a single. Ihan ok, vaikkei mikään oscarin arvoinen pätkä. 

20:00 Ja nyt kutsuu löylyt!

22:00 Saunominen tekee kyl aina terää, vaikka viihdyn löylyissä alle puoli tuntia, taukoineen. Mua vaan rupee heikottaa siellä kuumassa tosi nopeesti. Mut sen pienen hetken se on pala taivasta! Sini ja Iina lähtee, ja mä jään vielä kattomaan mun sarjaa. Alkaa olla tää lauantai taputeltu. 

Ja sitten tapahtui väsymyksen karkottava ihme-energiakohtaus. Ja päätin kirjotella tän postauksen tänään. 

IMG_8416_

Nyt kello on jo yli puolenyön, oon varmaan viimeksi uutenavuotena valvonut näin myöhään haha! Ja ennen sitä ties millon viimeks. Nyt nukkumaan. Öitä.

maanantai 23. tammikuuta 2017

Faktat pöytään

En tiedä minkälainen lähestymistapa olisi mielenkiintoinen itsestäänjauhamiseen. Olisi silti kiva että olemassa olisi tällainen tiukkaa faktaa sisältävä selostus. Taidan edetä hieman kategorisoiden keskeisimpiin aihepiireihin. 

Kuka

Eli siis Tiia, 21 kesänen nainen Helsingistä. Aikaisemmin tavattu myös Vantaalla, Sipoossa ja Porvoossa. Nykyisin löytää suurimmalla todennäköisyydellä rastilasta.

Työt ja opiskelu

Tällä hetkellä työskentelen koulunkäyntiavustajana kehitysvammaisille. Aijemmin olen opiskellut ravintola-alaa ja työskennellyt tarjoilijana. Kävin myös erään kevään verhoilualaa. Tänä keväänä toivon uusien tuulien koittavan näillä rintamilla, aijon hakea kouluun, pitkän tähtäimen tavoitteena valmistua joskus ravitsemusterapeutiksi tai terveydenhoitajaksi. 

Lemmikit

Tämä ansaitsee oman kategorian, koska eläimet on jees. Meillä on pitbull mix nimeltään Stepa, sekä TuoTuo kissa, vanha rouva joka on poimittu siivouspäiviltä meille viettämään eläkepäiviä, omistajan muutettua Kiinanmaalle. Mulla on aina ollut lemmikkejä. Lukuunottamatta jotain hetkeä kun muutin omilleni asumaan. Mutta nopeasti otin kissan jalkoihin pörräämään. Mulla oli joskus teininä marsuja, sekä ihan naperona kani. Hevosen omistamisesta on aina tullut haaveiltua, ja talleilla pyörittyä lapsuus sekä varhaisteiniys. Lemmikki tekee mulle kodin. 




Kuntosali

Käyn salilla tällä hetkellä 4 kertaa viikossa ja pyrkimyksenä olisi saada tuloksia. Ei mitään kesäkunto 2017- tyyppistä, vaan pikkuhiljaa elämänkuntoon ja siinä pysymiseen. Tämä ei ole fitnessblogi, tästä ei sellaista tule. En ole fitness. Koitan silti uskaltaa ottaa kameran joskus salille, jos kuvailtais joku hauska treeni tänne.

Muut harrastukset

En oikeen tiedä harrastuksen määritelmää, mikäli se ei ole joku, missä käydään säännöllisesti ja joka maksaa. Riittääkö tekemisen säännöllisen epäsäännöllinen harjoittaminen? Siinä tapauksessa harrastan piirtämistä, valokuvaamista, lukemista ja netflixiä. Tykkään myös opettaa Stepalle temppuja ja pukea sille vaatteita!





Ja ihmisenä olen tällainen introvertti skeptikko, joka katsoo maailmaa turhan usein odottaen, että milloin se jokin paha tapahtuu. Vaikka en sosiaalisiin tilanteisiin mielellään hakeudu, tilanteen tullessa olen luultavasti se puheliain tyyppi. 

Tuosta nyt parit jutut tähän alkuun! Eiköhän tässä matkan varrella vielä lisää olennaisia sekä epäolennaisia asioita selviä. Eihän tähän keksi nyt mitään lisättävää :D Tack och adjöö!